Metsänhoitoyhdistysten automaattisen jäsenyyden ja metsänhoitomaksun poistamisesta on puhuttu viime aikoina paljon – viimeksi Smolanderin ja Kettusen raikkaassa kirjoituksessa (Metsälehti nro 2). Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuuston järjestäytymiskokouksessa tätäkin kysymystä sivuttiin, ja mielenkiinnolla kuulosteltiin, että mitä vastinetta sille maksulle oikein saa, ja miten vastine ehkä vaihtelee metsänomistajasta riippuen?
On selvää, että jos palveluja ei käytä lainkaan, ei vastinetta saa. Näkisin, että jos palvelut on hinnoiteltu ja organisoitu oikein, on työnjohtokorvaus ainut erä, jonka metsänomistaja voi säästää, jollei käytä mhy:n palveluja. Yhdistyksen ostojen ja teettämien töiden volyymit ovat niin suuret, että on vaikeaa nähdä, miten metsäyritysten metsänhoitotarjoukset voisivat olla oleellisesti halvempia. Näin ollen metsänomistajan on itse kyettävä tekemään työnjohto. Metsänomistajakunnan kaupungistuessa tähän kykenevien määrä lienee pikemminkin laskussa kuin nousussa.
Metsänhoitomaksulla kustannetaan mm. yhdistyksen rekisterit, joissa ylläpidetään tietoa metsänomistajista. Lisäksi sillä kustannetaan nk. yhteiseksi hyväksi tulevat asiat, kuten alueellinen edunvalvonta, palvelujen kehittäminen, henkilökunnan ammattitaidon ylläpito, sekä metsänomistajien koulutus- ja virkistystilaisuudet. Palvelumaksuilla kustannetaan palvelut. Mh-maksulla ei saisi ainakaan kovin paljoa subventoida palveluja, koska siinä metsänomistajat asetetaan eriarvoiseen asemaan sen mukaan, käyttääkö palveluja vai ei. Metsänhoitoyhdistyksen eräs vahvuus on mielestäni se, että se on aidosti oman alueen metsänomistajien ammatillinen yhteenliittymä, joka jakaa tietoa ja järjestää erilaisia tapahtumia joissa jäsenet voivat tavata toisiaan.
Metsänhoitoyhdistys voi vastata muiden metsäpalvelujen tuottajien kilpailuun parantamalla tarjottujen palvelujen laatua suhteessa hintaan. Metsänomistajat käyttävät omassa yhdistyksessään päätäntävaltaa valtuutettujen kautta. Valtuutetut vahvistavat metsänhoitomaksun, eli metsänomistajat päättävät itse perittävän maksun suuruuden. Nyt olisi ihan mahdollista linjata mhy:n pitkän aikavälin tavoitteeksi mhy-maksun vähittäinen aleneminen, jolloin metsänomistajat tuntevat saavansa sille vastinetta. Käsittääkseni Keski-Suomessa näin on jo tehty.
Anneli Jalkanen
Etämetsänomistaja, Espoo
Mhy Keski-Suomen valtuuston jäsen
Julkaistu Metsälehdessä helmikuussa 2009.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti